Äitiys kasvattaa ja isänmaa velvoittaa

Riippumaton, itsenäinen ja lahjomaton suomalainen nainen, jonka mielestä EU:ta tulisi kehittää itsenäisten kansallisvaltioiden liittona ja Suomen eroa euro-alueesta tulisi valmistella. Olen itsenäisyysmielinen radikaali konservatiivi, joka kannattaa Suomen puolueettomuutta Paasikivi-Kekkosen linjan mukaisesti.

PIIA KATTELUS

Olen 44-vuotias hallintotieteiden maisteri Seinäjoelta. Perheeseemme kuuluu vuonna 2007 ja 2015 syntyneet tytöt, vuonna 2010 syntynyt poika ja kolme samojedinkoiraa. Työskentelen tällä hetkellä Pohjanmaan poliisilaitoksen rikososastolla.

Lapsuuteni ja nuoruuteni asuin Ylistaron kirkonkylässä. Ylioppilaaksi kirjoitin Ylistaron lukiosta keväällä 1993 saaliina neljä laudaturia. Lukion jälkeen pyrin poliisikouluun, mutten päässyt edes pääsykokeisiin puuttuvan työkokemuksen vuoksi. Päätin lähteä työkokemusta hankkimaan minulle mieluiselta matkailualalta ja suoritin kahden vuoden mittaisen matkailumerkonomin tutkinnon Helsingissä. Tämän jälkeen toimin matkaoppaana Fritidsresorin palveluksessa.

Syksyllä 1997 matkaopas-urani keskeytyi varusmiespalvelukseen, josta alokasajan suoritin Suomenlahden laivastossa Upinniemessä. Upinniemestä siirryin Turun kupeeseen Pansioon Saaristomeren laivastoon miinalaiva Hämeenmaalle merkinanto-tehtäviin ja kävin laivasto-aliupseerikoulun. Laivastossa ollessani hain uudelleen poliisikouluun ja sain kutsun saapua koulutukseen Tampereen Hervantaan syksyllä 1998.

Poliisikoulutukseen kuuluvat harjoittelut suoritin Helsingin poliisilaitoksen Pasilan poliisipiirissä. Valmistumisen jälkeen sain Pasilasta vanhemman konstaapelin viran. Olin Pasilassa töissä aina vuoteen 2005 asti, jolloin paluu kotiseudulle Etelä-Pohjanmaalle tuli mahdolliseksi Vaasasta saadun poliisiviran myötä.
Vuosina 2001-2004 opiskelin työn ohessa Tampereen yliopistossa hallintotieteiden maisterin tutkinnon.

Lasten syntymän myötä minusta kuoriutui kotiäiti, joka ei hennonnut viedä lapsiaan kodin ulkopuolelle hoitoon. Muutto Ylistaron kirkonkylän ja Hyllykallion kautta omaan kotiin Kitinojalle ja kuntaliitoksen myötä alkaneet puheet kyläkoulujen lakkauttamisesta herättivät minussa halun vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin ja saivat minut lähtemään mukaan politiikkaan.

Ensimmäiset vaalit olivat syksyn 2012 kuntavaalit, joissa tulin valituksi 190:llä äänellä ”pahnanpohjimmaisena” Seinäjoen kaupunginvaltuustoon keskustapuolueen listalta.

Syksyllä 2013 olin ehdokkaana Etelä-Pohjanmaan Osuuspankin edustajiston vaaleissa tullen valituksi. Vuoden 2014 seurakuntavaaleissa avautui paikka osallistua Seinäjoen seurakunnan hallintoon kirkkovaltuutettuna ja kirkkoneuvoston jäsenenä.

Marraskuussa 2016 tulin valituksi Suomalaisuuden Liiton hallitukseen kaudelle 2017-2020 ja maaliskuussa 2017 minut nimettiin Liiton toiseksi varapuheenjohtajaksi.

2017 pidetyissä kuntavaaleissa olin Seinäjoella keskustapuolueen ehdokkaana ja sain 676 ääntä. Olin koko Vaasan vaalipiirin alueella eniten ääniä saanut keskustan naisehdokas. Tämä kannatus oikeutti Seinäjoen kaupunginhallituksen toisen varapuheenjohtajan tehtävään.

13.7.2017 minut otettiin Kansalaispuolueen asiantuntijajäseneksi. Päätös lupautua tähän tehtävään johtui ennenkaikkea tyytymättömyydestä Keskustan poliittiseen linjaan valtakunnan tasolla. Keskustassa minua hiersi erityisesti keskittämistä suosiva aluepolitiikka, löperö ja liberaali maahanmuuttopolitiikka, puolueen epäselvä kanta EU:n liittovaltiokehitykseen sekä ylipäätään keskustan harjoittama kokoomuslainen politiikka.

15.7.2017 tulin valituksi Kansalaispuolueen varapuheenjohtajaksi. Kerroin tuolloin lehdistötilaisuudessa, että teemme vallankumousta. Kansalaispuolue on erilainen puolue, joka kokoaa ihmisiä yhteen yli puoluerajojen ja tarjoaa aidon alkiolaisen vaihtoehdon.

Lokakuussa 2017 perustin Seinäjoen Kansalaispuolueen valtuustoryhmän, jonka puheenjohtajana itse toimin.

Marraskuussa 2017 osallistuin Etelä-Pohjanmaan Osuuspankin edustajiston vaaleihin tullen valituksi Seinäjoen vaalipiiristä.

Niin ikään marraskuussa 2017 tulin valituksi Suomalaisuuden Liiton varapuheenjohtajaksi Ilmari Rostilan noustua Liiton puheenjohtajaksi ministeri Sampo Terhon tilalle.

Syksyllä 2017 keräsin osana kansanliikettä 20 000 kannattajakorttia Paavo Väyrysen presidenttiehdokkuuden tueksi. Saimme tarvittavat kortit kerättyä ja itsenäisyyspäivänä 6.12.2017 perustettiin Paavo Väyrysen valitsijayhdistys, jonka sihteerinä toimin kampanjan ajan.

Helmikuussa 2018 erosin valitsijayhdistyksen johtokunnasta vaaliraharikkomuksen vuoksi.

Tällä hetkellä olen sijoittanut kaiken poliittisen pääomani Kansalaispuolueeseen.
Kyläkoulujen, lapsiperheiden ja maaseudun puolustajasta on kehittynyt poliitikko, joka kannattaa Suomen puolueettomuutta, itsenäisyyttä, järkevää aluepolitiikkaa ja hallittua maahanmuuttoa.

Kansalaispuoluetta (KP) tullaan kehittämään kansanliikkeeksi maakunnista käsin. Tämä onnistuu alueellisten osastojen kautta (12 kpl), joita olen ollut perustamassa jokaiseen Manner-Suomen vaalipiiriin. Vaalipiirikohtaiset osastot on perustettu Kansalaispuolueen puoluehallituksen alaisuuteen. Kansanedustajahakua tullaan jatkamaan osastojen sekä suoran kontaktoinnin kautta.

Jokaiseen osastoon on valittava jatkossa vaaliasiamies sekä varamies eduskuntavaaliehdokkaiden nimeämistä varten. Jokaisella suomalaiselle on mahdollisuus lähteä KP:n listalta ehdokkaaksi, kunhan kannattaa Suomen taloudellista ja valtiollista itsenäisyyttä, sotilaallista liittoutumattomuutta, reilua aluepolitiikkaa ja järkevää sekä hallittua maahanmuuttopolitiikkaa.

Haluamme olla kansanliike, joka ajaa tavallisen suomalaisen asiaa.

Ajamme kansanäänestyksiä, suoria ja välittömiä vaikutuskanavia sekä alueellista vaikuttavuutta.

Tässä muutamia nostoja Kansalaispuolueen teemoista:

Kansalaispuolue on esimerkiksi valmis pienentämään pakolaiskiintiötä niin kauan kuin Suomeen saapuu runsaasti turvapaikanhakijoita. Vuonna 2017 turvapaikkaa haki Suomesta yhteensä 5 059 henkilöä (2016: 5 657). Muistissa vielä vuosi 2015, jolloin Suomeen saapui ennätysmäärä TP-hakijoita eli yli 32 400.

KP on valmis tiukentamaan ulkomaalaislakia Norjan mallin mukaisesti, kuten ottamalla käyttöön tehokkaan turvapaikkahakemusten käsittelyprosessin koskien selvästi perusteettomia hakemuksia; Norjassa selvästi perusteettomat hakemukset käsitellään 48 tunnissa.

Lisäksi Suomen houkuttelevuutta tulee vähentää tiukentamalla perheenyhdistämisen ja turvapaikan saamisen yleisiä ehtoja sekä karsimalla sosiaaliturvaan liittyviä vetovoimatekijöitä.

Kansalaispuolue ajaa hallittua ja järkevää maahanmuuttopolitikkaa, koska Suomen sisäinen turvallisuus ei saa heikentyä.

Perhepolitiikan osalta olemme sitä mieltä, että nykyistä kotihoidontukijaksoa ei saa lyhentää kolmesta vuodesta. Emme kannata kotihoidontuen valtiojohtoista korvamerkintää vanhempien kesken vaan perheen tulee saada jatkossakin itse päättää, kuka lapsen kotona kulloinkin hoitaa. Kansalaispuolueen mielestä kotihoidontuen tasoa voisi nostaa nykyisestä noin 300 eurosta 500-600 euroon kuukaudessa.

Tulemme ottamaan laajemmin kantaa sisäpoliittisiin teemoihin eduskuntavaaliohjelmassamme.

Kansalaispuolueen tavoite on nousta eduskuntapuolueeksi seuraavissa eduskuntavaaleissa.

Tämä teemme tarmokkaalla ja periksiantamattomalla asenteella sekä kansan tuella.

Sulje