Poliisin näkökulma: alkoholin ja päihteiden vaikutus poliisin työhön
Ilmajoella puhunut Piia Kattelus kättelemässä tilaisuuden järjestäjä Matti Järviharjua.

Poliisin näkökulma: alkoholin ja päihteiden vaikutus poliisin työhön

Arvoisat juhlavieraat, vuoden raittiit nuoret Janika Ala-Nikkola ja Jarkko Seittu ja median edustajat

Kiitos järjestäjille kutsusta saapua tähän tilaisuuteen puhumaan. On suuri kunnia olla mukana Ilmajoen kunnan, Ilmajoen seurakunnan, RAITTIUDEN YSTÄVÄT RY:n ja RAITTIUYHDISTYS KEVÄÄN TOIVO RY:n palkitsemisjuhlassa. Te kaikki paikallaolevat teette tärkeää työtä, kiitos teille siitä.

Nuoria tulee kannustaa päihteettömyyteen ja korostaa terveiden elämäntapojen mukanaan tuomia hyötyjä, kuten sitä, että raittiina rahaa säästyy muuhun paljon hyödyllisempään ja tarpeellisempaan ja siihen, että raittiina jaksaa urheilla ja treenata kovastikin vaikka joka päivä.

Päihteettömyys ja raittius ovat tavoiteltavia arvoja ja asioita, erityisesti poliisin näkökulmasta. 

Alkoholin ja päihteiden, erityisesti  huumeiden käyttö näkyy valitettavasti  aivan liikaa poliisin työssä.  Alkoholi ja päihteet aiheuttavat paljon inhimillistä kärsimystä ja ahdinkoa etenkin perheissä. Tavoiteltava tilanne tietenkin olisi, että päihteitä ei käytettäisi, mutta se lienee utopiaa. Alkoholin aiheuttamien vahinkojen, onnettomuuksien ja rikosten selvittelyyn kuluu paljon työaikaa.

Suomen hallitus on toimillaan lisännyt poliisin työsarkaa. Nykyhallitus on vapauttanut alkoholinmyynnin mm. pidentämällä myynti- ja aukioloaukoja. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan alkoholin kulutus on kääntynyt lievään nousuun ja vähittäis- ja anniskelumyynti ovat kasvaneet. Alkoholilain vaikutukset väestön terveyteen käyvät ilmi sitten vasta pidemmässä seurannassa.

Rikoksia pitäisi pystyä ennalta ehkäisemään, kuten myös alkoholin ja päihteiden käyttöä, mutta päihteiden haitoista valistaminen ei ole mielestäni ensikädessä poliisin asia. Jos nuoren lähin omainen on viranomainen, ovat asiat jo todella solmussa. Siksi kotien ja vanhempien on kannettava vastuu lasten ja nuorten kasvattamisesta päihteettömyyteen. 

Tapasin Seinäjoen nuorisovaltuuston varapuheenjohtaja Sofia Leinosen alkusyksystä, ihan vapaa-ajalla, en työn puolesta. Sofia halusi painottaa sitä, että heillä on hyviä ajatuksia, ”vaikka olemme nuoria”. Huolenaiheena on se, että nuorilla on paljon sanottavaa, mutta ei välttämättä ketään, kenelle puhua ajatuksistaan. Ehkä syynä tähän ovat huonot välit vanhempiin, arveli Sofia silloin.

Mistä nuoret hakevat käyttäytymismallit? Onko raittius tavoiteltavaa? Mikä on kaveripiirin vaikutus? Miten paljon nuorten tulisi ottaa vastuuta itse itsestään ja ystävistään? Tällaisia ajatuksia heitän teille pohdittavaksi.

Peräänkuulutan myös koulujen ja oppilaitosten vastuuta ja roolia päihteettömyyskasvatuksessa. Jo alakoulujen yläluokilla tulisi puhua päihteiden ja erityisesti huumeiden vaaroista. Jos tämä jätetään yläkoulun tehtäväksi, ollaan jo pahasti myöhässä. Perusopetuksen piirissä koko ikäluokka on kerrallaan tavoitettavissa. 

Peruskoulun jälkeen suuri osa ikäluokasta on tavoitettavissa armeijan kautta, mutta valitettavan suuri osa nuorista on jo asevelvollisuusiässä syrjäytynyt yhteiskunnasta, ettei päihde-ja mielenterveysongelmien vuoksi ole kykenevä suorittamaan yleistä asevelvollisuutta. Alkoholi-ja päihteet rapauttavat tätä kautta myös maanpuolustustahtoa ja heikentävät Suomen puolustuskykyä.

Poliisin rooli kasvattajana on yleensä jälkijättöinen. Aikoinaan puhuttiin ”nokialaisesta nuoriso-ohjaajasta”, jolla tarkoitettiin poliisin kumipamppua. Poliisi kun puuttuu asiaan yleensä vasta siinä vaiheessa, kun jotain ikävää on jo tapahtunut. 

Poliisin resurssipulan vuoksi ei Pohjanmaallakaan ole ollut ollut nimettyjä koulupoliiseja, jotka voisivat käyttää runsaasti työaikaa valistamiseen kouluissa. Nyt tätä yritetään onneksi herättää henkiin uudestaan.

Poliisissa päihteiden vaikutusten alaisuudessa tehtyjen rikosten määrää myös seurataan, koska jokaisen kirjattavan rikosilmoituksen yhteydessä tätä kysytään. Huumeet, lääkkeet ja alkoholi näkyvät liikenteessä, kodeissa, kaduilla ja asiakaspalvelutyössä. Erityisesti ns. huumerattisten eli huumeita käyttävien rattijuoppojen määrä on lähes räjähtänyt käsiin.

Esimerkkinä voin kertoa, että valtakunnan tasolla poliisin tehostetussa pikkujoululiikenteen valvonnassa jäi kahden viikonlopun aikana kiinni yhteensä 252 rattijuopumuksesta epäiltyä kuljettajaa. Näistä 75 kuljettajaa epäillään törkeästä rattijuopumuksesta.

Poliisihallituksen mukaan rattijuoppojen määrä on pysynyt pikkujoululiikenteessä suunnilleen samalla tasolla kuin kahtena edeltävänä vuonna vastaavassa valvonnassa.

Päihteet näkyvvät myös onnettomuuksissa. Suomessa elää myytti “juopon tuurista”.  Se ei pidä paikkaansa. Humalainen ihminen kaatuu useammin kuin selvin päin oleva. Selvä ihminen myös kontrolloi kaatumistaan enemmän kuin humalassa oleva.

Eriasteisen aivovamman saa vuosittain Suomessa peräti 15  000-20  000 ihmistä. Heistä jopa puolet on tapaturmahetkellä humalassa.

Alkoholi on osallisena myös monessa kuolemaan johtavassa tapaturmassa, kuten kaatumis- ja putoamistapaturmissa. Näistä suurin osa tapahtuu alkoholin vaikutuksen alaisena.

Erityisesti humalahakuisen juomisen on huomattu lisäävän aivovamman saamisen riskiä moninkertaisesti.

Alkoholi ja päihteet myös hämärtävät harkintakyvyn ja kyvyn ajatella järkevästi. Pahimmillaan päihteet vievät toimintakyvyn. Tällainen tila altistaa riskit joutua rikoksen kohteeksi.

Lopuksi vielä tuon esiin sen, että alkoholin ja päihteiden käyttö voi johtaa vakaviin taloudellisiin ongelmiin. 

Poliisikollega toi huolensa esiin siitä, että nuoret velkaannuttavat itsensä pikavipeillä ja sitä kautta menettävät luottotietonsa. Pikavippejä käytetään juhlimiseen, päihteiden käyttöön ja makeaan, vastuuttomaan elämään, johon ei olisi oikeasti varaa. Jos päihteiden käyttö rahoitetaan rikoksilla pikavippien lisäksi, ollaan jo todella syvällä suossa. Kuka näitä nuoria sitten auttaa, jos kotoa ei ole osattu tukea ja kasvattaa jo aikaisemmin.

Meidän tulee toimia kuten Maalaisliiton Santeri Alkion, joka ennenkaikkea halusi puolustaa maalaiselämän arvoja sekä vaalia raittiutta ja terveitä elämäntapoja. Raittiusihanne tulisi synnyttää uudelleen myös poliisin näkökulmasta.

Tänään palkittu vuoden nuori tyttö Janika Ala-Nikkola ja vuoden nuori raitis poika Jarkko Seittu olkoot esimerkkeinä meille kaikille.

Sulje