Kansalaispuolueen valtuustoryhmän kanta Seinäjoen kaupungin vuoden 2017 tilinpäätökseen ja arviointikertomukseen

18.6.2018 Kansalaispuolueen valtuustoryhmäpuheenvuoro 47§ tilinpäätös 2017 ja 48§ arviointikertomus 2017

Arvoisa herra puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Seinäjoen kaupungin yleinen kehitys on jatkunut myönteisenä ja kaupungin talous on kääntynyt selvästi parempaan, tämä käy ilmi vuoden 2017 tilinpäätöksestä.

Tähän hyvänolontunteeseen ei voi kuitenkaan tuudittautua, koska talouden kehitystä emme voi sementoida. Tarkastuslautakunnan huoli velkaantumisesta on otettava vakavasti huomioon.

Talouden suunta saatiin määrätietoisella ja ahkeralla työllä käännettyä selvästi parempaan suuntaan viime vuonna. Samalla on pystytty säilyttämään nykyinen palvelutaso. Viime vuoden hyvästä tilinpäätöksestä on siten perusteltua antaa kiitos sekä virkamies- että luottamusmieskunnalle.

Valopilkku on Seinäjoen väestönkasvu. Vuoden 2017 lopussa kaupungin asukasluku oli 62 697 henkilöä, jossa kasvua edelliseen vuoteen verrattuna on 645 asukasta ja 1,0 %. Keskuskaupunkien joukossa Seinäjoen suhteellinen väestönkasvu oli maan kuudenneksi paras. Seinäjoella on tämän johdosta vahvat tulevaisuudennäkymät, mutta toki investointitason osalta asettaa kasvu haasteita.

Seinäjoen asema kaupunkien ja kasvukeskusten välisessä vertailussa on hyvä ja tämä antaa meille eväitä pärjätä jatkossakin kaupunkien ja eri alueiden välisessä kilpailussa. Matkailun edistämisen osalta Seinäjoella ja Etelä-Pohjanmaalla riittää parannettavaa. Koska vientiteollisuutta alueella ei liikaa ole, tulisi matkailua kehittää voimakkaasti.

Kaupunkistrategiaan kirjattujen valintojen voidaan katsoa toteutuneen hyvin ja toukokuussa julkistettu ykkössija Suomen Yrittäjien elinkeinopoliittisessa mittaristossa on merkittävä tunnustus.

Ei ne isot tulot vaan pienet menot. Menojen kasvukehitys kaupungin omassa toiminnassa on saatu pysähtymään. Erilaiset säästö- ja sopeuttamistoimet vaikuttavat. Tilinpäätös on selkeästi hyväksyttyä talousarviota parempi. Tilinpäätöksen mukainen vuosikate on lähes 30 milj. €. Tilikauden ylijäämä on lähes 10 milj. €. Kaupunkikonsernin tulos on myös kehittynyt selkeästi parempaan suuntaan. Konsernin tilikauden ylijäämä on 18,6 milj. €.

Talouden tulosta on edelleen pyrittävä parantamaan, jotta kasvava kaupunki voi rahoittaa investointinsa lisävelkaa ottamatta. Tässä on tavoitetta tuleville vuosille.

Työttömyystilanteessa on tapahtunut muutos parempaan. Seinäjoen työttömyysaste oli alempi kuin koko maan vastaava luku ja työllisyys parantui myös viime vuoteen nähden. Tosin nuorisotyöttömyys on Seinäjoella huolestuttavan korkea. Tähän on syytä miettiä ratkaisua. Nuorille tulisi tarjota mahdollisuus työllistyä ja päästä sitä kautta osaksi yhteiskuntaa.

Velkakehitystä voidaankin pitää kaupungin talouden suurimpana haasteena.

Tarkastuslautakunnan merkittävin huomio on velkaantuminen ja sen vuosittainen kehitys. Lainakanta asukasta kohden on korkeampi kuin vertailukaupungeissa keskimäärin. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan velkaantumiskehitys tulee saada hallintaan ja päätöksenteossa tulee sitoutua taloudellisesti kestävään kehitykseen. Kansalaispuolueen valtuustoryhmä on valmis sitoutumaan tähän tavoitteeseen.

Vuosikate ei riittänyt investointien rahoittamiseen ja tämä tarkoittaa, että kaupunki velkaantui edelleen.

Kaupunki investoinnit olivat erittäin korkealla tasolla. Investointien määrä oli viime vuonna lähes 50 milj. €. Kaupungin lainamäärä on asukasta kohti laskettuna 4 251 €/asukas. Vuotta aikaisemmin asukasta kohti laskettu lainamäärä oli 3 817 €/asukas. Lainamäärä ylittää kuntien keskiarvon.

Kansalaispuolue kiinnittää huomiota siihen, miten investoinnit jakautuvat alueellisesti. Kiistämättä suurin osa investoinneista kohdistuu kantakaupungin alueelle ja liitoskuntien alueelle riittää vain rippeitä. Tätä tulisi tasapainottaa, koska liitoskuntien alueelta kerätään kunnallisvero ja kiinteistövero samoin perustein kuin kantakaupungin alueelta.

Kaupunkikonsernin investoinnit merkittävät ja korkea investointitaso edellytti myös konsernitasolla merkittävää lisävelanottoa. Konsernin lainakanta on 8 580 € asukasta kohti.

Arvoisa herra puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, lopuksi totean, että tarkastuslautakunta toimii valtuuston työrukkasena.

Meidän on syytä suhtautua vakavasti tarkastuslautakunnan huomioihin, kuten korkeaan investointitasoon ja erityisesti valtuustokausien aikana tehtyihin investointimäärärahojen korotuksiin. Yhtenä kehitysehdotuksena on budjetointikäytännön kehittäminen. Lisäksi pyydettiin lisäselvitystä investointien toteutumisesta.

Kaupunginhallitus tulee antamaan valtuustolle tiedot toimenpiteistä, joihin se aikoo ryhtyä arviointikertomuksessa esitettyjen johtopäätösten sekä havaintojen ja suositusten perusteella.

Kansalaispuolueen valtuustoryhmä hyväksyy tilinpäätöksen ja arviointikertomuksen.

Sulje